Lauantaina Astan kanssa pari starttia. Molemmilta radoilta hyl, ja yllätys yllätys, kepeiltä. Toisella radalla yritin ottaa vielä varman päälle, pysäyttää ja siitä lähettää. Asta hujahti jonnekin vitos väliin. " Ai ei käy vai, no entäs tää kolmas väli, ai ei sekään, no entäs toinen väli". Tuomari ja ratahenkilökunta taisivat tässä välissä lähteä kahville, kun me väännettiin ja väännettiin.

Muuten ei sitten taaskaan mitään ihmeellistä. Vauhtia Astalla on enemmän kuin treeneissä ja mulla nyt on linjoissa ja ohjaamisessa parantamisen varaa. Mutta ne kepit...

Sunnuntaina käväistiin hallilla hakemassa keppeihin korjausideoita ja tulihan Santulta niitä. Testailtiin eri versioita, ohjureilla, nameilla ja ilman. Virheetkin saatiin aikaiseksi mikä oli hyvä asia, jotta päästiin korjaamaan. Nyt siis pitää paneutua siihen, että Asta opettelee jarruttamaan ekaan väliin kunnolla. Tapaa ja ajoituksia mun pitää harjoitella paljon.

Entti pääsi sitten vuorostaan tokoilemaan. Ensimmäisellä kierroksella ohjatun alkeita, liikkeestä maahanmenoa, seuraamista, tolpan kiertoa ja siitä pysäytystä. Toisella kierroksella ruutua käskytyksellä, liikkeestä seisominen, seuraamista käskytyksellä ja kaukojen miettimistä. Julialla olikin vähän reippaammat ja erilaisemmat käskytykset seuraamisessa ja Enttihän lankesi ansaan. Näitä pitää harjoitella enemmän. Kaukoissa mietittiin i-s ja s-i vaihtoja. Entti venyttää itsensä pitkälle eikä siitä enää helposti tietystikään pääse takaisin istumaan ilman eteenpäin tulemista. Nyt testaillaan takapalkkaa ja laimeampaa käsimerkkiä.

Hopi joutui jäämään kotiin. Se söhelsi pitkästä aikaa perjantaina niin, että ontuu leikattua etujalkaansa. On erilaista kuin yleensä eli ei onnu liikkeelle lähtiessä vaan vasta, kun on vetreytynyt. Elän toivossa, että tokenisi levolla.