Tänään oli Entin sisarusten joukkosilmäpeilaus. Viisi seitsemästä pääsi paikalle, ihan kiva määrä. Saanan, Pinjan, Pilven, Cillan ja Entin lisäksi mukana olivat kuokkimassa Asta ja Elsa. Kaikilla oli silmät kunnossa. Hyvä, hyvä

Asta tuli eilen töistä kotiin. Päivittäin eläinten siirtoja ulkoa sisälle ja välillä toisin päin, laitumilta toiselle siirtoa, karanneiden hakemista. Sisällä se auttaa paalien vaihdossa eli pitää sen aikaa lampaita paikoillaan, kun traktori tuo uuden paalin. Ensimmäistä kertaa oli kuljettanut myös isoja pässejä, joiden kanssa samaan aitaukseen en kovin mielellään itse edes menisi. Olivat kuulemmat tuijotelleet toisiaan pitkään, joku oli jo alkanut uhittelemaan, kun varmaan oli katsonut, että mikä pikku kirppu siihen tuli. Sinnikkyys kuitenkin voitti ja sitten pässejä haettiinkin useampana päivänä niille tehtävien hoitotoimenpiteiden takia.

Entti on viettänyt pienimuotoista sairaslomaa, kun se sai lauantaina metsässä jostain viiltohaavan jalkaansa kannuskynnen viereen. Haava ei ole iso, mutta sen verran syvä, että jos kovin liikkuu, niin alkaa vuotamaan uudestaan. Ja sitä verta muuten oikeasti vuotaa. Eli me ollaan vaan tehty pieniä tekniikkaharjoituksia.

Astan kanssa oltiin eilen agitreeneissä. Hirveän hyvin oli kuulolla, toisaalta irtosi, toisaalta sain ihan lähelle, rimat pysyi ylhäällä ja kontaktitkin toimi. Ainut mikä ei toiminut olen minä. Olen niin onneton lukemaan rataa ja miettimään missä kohtaa mitenkin pitäisi ohjata. Sitten menee ihan ok, kun joku sanoo, että tässä ohjaat näin ja näin. Pitäisi varmaan uskaltautua epiksiin, jossa kukaan ei ole sanomassa ohjeita.

Asta pässien kanssa