Kävelyharjoituksia kurssilla

Asta siis joutuu opettelemaan kävelyä. Tässä oli kurssi tiivistetysti.

Perjantaina suunnattiin kohti Ruotsia ja Derek Scrimgeourin kurssia . Mentiin kahdella autolla, joista toisessa Elina ja Outi ja me toisessa Samin kanssa. Menomatka laivalla meni hyvin. Kaikki koirat käyttäytyivät hienosti.

Lauantaiaamuna herätys oli aikaisin ja siitä sitten lähdettiin ajamaan kohti Skinnskattebergia. Muutaman mutkan kautta löydettiin oikealle tielle ja lopulta Pensionat Uddeniin. Paikka oli ihana ! Kyllä kelpaisi asua tuollaisessa kartanomaisessa talossa, järven rannalla ja laitumien ympäröimänä. Ruoka oli mielettömän hyvää, ihmiset ystävällisiä, huoneet kauniita, jne. Ei valittamista.

Molempina päivinä kaikki koirat saivat mennä kaksi kertaa. Kurssilaisia oli yhteensä seitsemän. Meidän lisäksi Suomesta oli tullut vielä yksi koira, pari Ruotsista ja yksi Norjasta. Ensimmäisellä kierroksella Derek halusi nähdä miten jokainen koira menee eli piti paimentaa niin kuin normaalisti. Tämän jälkeen hän sitten antoi jokaiselle koiralle vinkkejä.

Derekin näkemys Astasta ei juurikaan poikennut aikaisempien kouluttajien ajatuksista. Totesi ensimmäisen minuutin jälkeen, että kova koira, joka ei päästä helpolla. Asta on niin kiinni lampaissa, että paljon on tehtävä töitä, että se luovuttaisi ne ajatustasolla Samille. Lisäksi Astalla on liikaa vauhtia, sillä Derekin mukaan kaikki perustuu siihen, että koira kävelee. Hän lisää vauhtia sitten lisäkäskyillä, mutta perusajatus on kävely.

Astan kanssa väänsivät sitä kävelyä ja Derek halusi myös itse mennä Astan kanssa. Helpolla ei Asta Derekiäkään päästänyt, mutta kun se lopulta saatiin kävelemään, sen olemus muuttui. Sen ilmeestä tuli keskittynyt, rauhallinen ja tasapainoinen. Siitä näki, että se oli tyytyväinen siinä tilassa missä se oli. Usein kun sillä on liikaa vauhtia, se alkaa sahaamaan ja meno on vähän holtitonta.

Jokaisella kerralla asia piti muistuttaa uudelleen Astan mieliin, mutta edistystä tapahtui. Muilla kerroilla kokeilivat myös muita asioita, mm. suuntien opettamista, jotta Sami tietää jatkossa miten niitä treenataan. Ja jokaisella kerralla Asta testaili uudestaan. Derek sanoi, että jos Asta olisi hänen koira, hän kävelyttäisi sitä lampaiden perässä kaksi tuntia putkeen. Astan kohdalla on kyllä huomattu, että mitä kauemmin sen kanssa tekee, sen paremmin se menee. Lyhyet pikatreenit voivat olla turhan lennokkaita.

Yön koirat joutuivat viettämään autossa. Illalla tuli raju ukonilma ja salamoi ja ukkosti kunnolla. Tuli vähän sääli Astaa, kun se ei koskaan ennen ole viettänyt öitä autossa. Se kun on kaikesta tulisuudesta huolimatta sellainen pieni mussukka Aamulla oli vastassa reipas pikkukoira, joten autossa vietetystä yöstä taisi eniten traumoja tulla mulle. Tosin aamun ensimmäinen kierros laitumella meni hurjan hienosti ja maltillisesti, joten ehkä Asta jotain oli yön aikana pohtinut

Kaiken kaikkiaan hyödyllinen kurssi, josta taas tuli uusia ajatuksia ja näkökulmia. Nyt vaan pitää miettiä eri kouluttajien ajatuksista sopivimmat metodit sovellettavaksi Astalle. Kävely kyllä vaikuttaisi olevan hyvä ajatus, koska sillä oli niin selkeä vaikutus Astan mielialaan.

Varsinaisen kurssiajan lisäksi oli keskustelua paljon koirien kouluttamisesta, eri vaiheiden harjoitteluista ja jopa oikeaoppisesta ruokinnasta ja terveydestä. Hyvin havainnoillistava esitys onnistuneesta jaosta saatiin aamiaispöydässä kahvikuppien avulla Siihenkin on olemassa looginen tekniikka. Derek on kouluttanut noin 700 koiraa. Tähän ei lasketa kurssien pitämistä vaan nimenomaan ne koirat, jotka hän on itse kouluttanut, myynyt eteenpäin tms. Puhuttiin, että Suomessa ei ikinä kukaan pääsisi tuollaisiin lukemiin, koska kuviot ja koiramäärät on täällä niin paljon pienemmät.

Paluumatka sujui muuten hyvin, mitä nyt pariin jumiutuvaan autojonoon juututtiin. Ehdittiin kuitenkin laivaan. Siellä sitten odottikin pieni yllätys, kun hytti oli kyllä neljälle hengelle, mutta ilman vessaa ja suihkua. Eli joku Ö-luokan jämähytti. Se oli niin pieni, että muut joutuivat odottamaan ulkopuolella, kun yksi kerrallaan vaihdettiin vaikka vaatteita. Koirat sijoitettiin sitten sänkyjen alle. Karmea sillipurkki, mutta yhden yön ajan menetteli.

Outille ja Elinalle kiitos matkaseurasta!

Opettelin ottamaan kuvia, joten tässä muutama.