Taas on jäänyt päivittämättä...

Viime viikon keskiviikkona oltiin Haunisissa Julian kanssa. Samaan aikaan oli viereisillä kentillä treenejä ja häiriötä ampumisten kanssa oikein kunnolla. Hopi oli tosi levoton Teki liikkeet kyllä ihan ok, mutta pää pyöri enkä tykännyt yhtään sen ilmeestä. Seuraamisessa vinkui. Otti aika paljon kierroksia ampumisesta ja kiva kun kokeen aikana viereisellä kentällä tulee kuulemma olemaan joku sakemannien koe. Me ei tarvittais yhtään ylimääräisiä kierroksia. Onneksi ampuivat sitten kunnolla ja Hopi joutui autossa olon aikana myös kuuntelemaan niitä. Kun ymmärtäisi, että koko ajan ei tarvitse yrittää lähteä lentoon. Julia tsemppasi mua kyllä tosi hyvin, kiitos siitä Meillä ei ole mitään menetettävää ja jos Hopi huutaa kokeessa, niin sitten huutaa. Yritän itse vaan olla mahdollisimman rento ja positiivinen.

Astan kanssa tein pikatreenit. Se oli autossa myös kuunnellut ampumisia ja samoin kentällä, mutta ei reagoi mitenkään. Mietittiin seuraamista ja teen nyt lelulla ilmettä, namilla tekniikkaa ja vahvistan paljon takapuolen käyttöä. Lisäksi hyppyä, joka taisi mennä ok. Ihan alussahan se on eli sai palkan suoraan hypystä. Taisi olla siinä?

Torstaina kävin koirien kanssa yksin Haunisissa. Hopi oli parempi, kun ei ollut mitään nostattavaa, mutta oli se silti aavistuksen hermostunut. Asta oli vähän poissaolevan oloinen ja niinpä päädyttiin vain leikkimään. Haunisista lähdettiin vielä Piikkiöön paimennustreeneihin. Asta pääsi ensimmäistä kertaa texeleille. Olin ihan hirvittävän epäileväinen, että niiden kanssa tapahtuu katastrofi, kun reagoivat koiraan eri tavalla kuin ne varsinaiset harjoituslampaat. Onneksi Sami hoitaa paimennuksen ja luottaa Astaan, sillä se meni hyvin eikä Astalla ollut ajatustakaan mistään härdellistä.

Viikonloppuna tein jotain pientä, mutta nyt on jotain treeniväsymystä ilmassa tai sitten vaan niin kauheasti muuta tekemistä ja vapaa-aikaa liian vähän.