Viikonloppu meni Kangasalla tokon SM-kisoja katsoessa. Oma treenimotivaatio vaan kasvoi ja mietiskelin jo, että mitä kaikkea Astan kanssa pitää tehdä ennen kuin se on valmis kisoihin....paljon

Tuli taas todettua, että itse kyllä tykkään hiukan erilaisemmasta tekemisestä kuin mitä tokossa nykyään halutaan. Tietynlaisesta innokkuudesta ja intensiivisyydestä sakotetaan reippaasti ja sellaisesta pikkusievästä irtoaa pisteitä. Ehkei vielä alemmissa, mutta ylemmissä oli selkeästi havaittavissa. 

No, tänään sitten mentiin heti tokoilemaan Haunisiin Julian kanssa. Hopi teki vain kehään tulon kisamaisesti, jotta näin vinkuuko se. Ei vinkunut, hyvä homma. Sitten kerran metallikapulalla hyppynouto, ok.

Onni seuraavaksi ja sitten Asta. Ensin vauhtinouto. Otti kapulan päästä kiinni, muuten ok. Sitten seuraamista muutamia suoria pätkiä. Pää oli nyt vähän alhaalla, kontaktissa, mutta alhaalla. Kokonaisuudessaan kuitenkin hyvä ja pään asentoa voi yrittää korjata, jos jää alas jatkossa. Julian huomiosta pitää jatkossa muistaa kiinnittää huomiota siihen mistä palkka tulee tai, että vaihtelee tulopaikkaa.

Sitten muutama toisto hyppyä, ok. Lopuksi piiitkä luoksetulo, palkka jalkojen välistä. Hui, kun tuli lujaa, mutta onneksi meni jalkojen välistä eikä tullut päin. Ja ihan lopuksi Julia ampui kaksi kertaa samalla kun leikin Astan kanssa. Ei reaktioita.

Sitten taas Onnin vuoro ja sen jälkeen Asta pikaisesti uudelleen. Otettiin pari metallikapulan nostoa ja yksi vauhtinouto. Ok. Muutama liikkeestä seisominen ja lopuksi taas pitkä luoksetulo. Hyvät treenit. Jotenkin tuntuu, että Asta on taas loikannut osaamisessaan eteenpäin.

Haunisista lähdettiin Koira-Kissa klinikalle Tanjan hierontaan. Hopilla oli lanneosa hieman jumissa, mutta ei mitenkään erityisen pahasti. Muuten ei löytynyt mitään ihmeellistä, sellaista normaalia jumitusta. Ihan huippua etenkin, kun ottaa huomioon ontumisen, toipumisajan pituuden ja sen, että se on mennyt tuhatta ja sataa Astan kanssa. Kiitos Tanja