Eilen suunnattiin aamulla jälleen Rymättylään. Meillä näköjään venyy nuo poistulemiset, tultiin kotiin taas sunnuntain puolella. No, aamulla ei ollut pikku-A herättämässä, meni kyllä päinvastoin

Päätarkoitus oli mennä auttamaan karitsoiden ja uuhien erottelussa ja karsinoiden uudelleen järjestelyissä. Asta ja Hopi pääsivät molemmat töihin. Hopin kanssa sain parissa kohdassa harjoiteltua suuntakäskyjä ja maahanmenoja. Asta sai muutaman kerran ajaa karitsat erottelujen jälkeen karsinasta toiseen. Yksin ei tarvinnut yrittää vaan aina oltiin Samin kanssa siellä takana mukana, kun välillä laumat ei helposti suostuneet liikkumaan uusiin paikkoihin. Asta kokosi kyllä kivasti lampaita kasaan, kun sieltä välillä sinkoili muutamia pikkuisia eri suuntiin.

Tauoilla Asta esitti mitä ihmeellisimpiä houdinin taitoja. Se oli ensin käytävillä irti, mutta tunki aina pienistä raoista lampaiden puolelle. Laitettiin sitten kiinni, mutta hihna oli vain hidaste ja hetken päästä se taas makasi tyytyväisenä karsinan puolella. Hölmö

Lammashommien jälkeen suunnattiin agilitykentälle. Ninni sai tehdä pieniä radan pätkiä. Se oli taas niin onnellinen mummeli. Hopi sai muutaman kerran mennä putkea ja keppejä. Astan kanssa kokeilin kaksi kertaa minikorkeudessa olevaa A-estettä. Agilitykoiraa siitä ei tule, mutta pk:ta ajatellen ajattelin kokeilla. Ei ongelmaa, yli meni. Sen jälkeen muutama matala hyppyharjoitus lähinnä tokomielessä, ok. Sitten se sai pari kertaa mennä putkea. On niin hassua, kun Hopi ja Ninni kiehuivat laidalla ja olivat irrota liitoksistaan ja Asta sitten taas on niin cool. Se ei tietysti tiedä, että agility on monelle "se juttu", mutta on se muussakin elämässä tuollainen...paitsi lampaiden kanssa. 

Esteharjoittelun jälkeen mentiin tallomaan jäljet, kun kerran metsät olivat sopivasti vieressä. Sami teki Hopille ehkä n. 300m pituisen ja minä talloin Astalle n. 15m jäljen. Mukana oli vain nakkeja ja kun olin saanut viimeisen askeleen tehtyä, tajusin, että muurahaisarmeija hyökkää taatusti pian niiden luo. Odottelin Samia ja päätin, että ajetaan se jälki heti. Ensimmäinen metsäjälki Astalle. Muurahaiset olivat jo ehtineet joihinkin nakkeihin iskeä, mutta ei onneksi liikaa vaan Asta sai syötyä ne. Meni ihan tosi hienosti. Asta kävi jokaisen askeleen huolellisesti läpi eikä vetänyt yhtään. Huippua! En tiedä mistä maltti johtui, mutta ehkä jatkossa täytyy yrittää väsyttää ennen jäljen ajamista jonkun verran, jotta tuo mieliala säilyisi.

Sitten vietettiin taukoa ja Asta joko leikki Elsan kanssa tai vietti pakkolepoa häkissä. Hopi ja Ninni saivat olla missä halusivat koko päivän.

Tauon jälkeen mentiin vielä hetkeksi lampolaan töihin. Sen jälkeen mentiin ajamaan Hopin jälki. Se oli ehtinyt vanhentumaan pari tuntia. Edellisestä jäljestä oli kulunut jo pieni ikuisuus. Lähetin janalle, josta ensin otti takajäljen, mutta metrin jälkeen kääntyi oikeaan suuntaan, hienoa! Mentiin sopivan reipasta vauhtia, mutta ei kaahattu ollenkaan. Eka keppi löytyi aika pian. Ensimmäinen kulma meni hyvin ja pian sen jälkeen toinen keppi. Seuraava kulma meni pitkäksi, mutta Hopi palasi takaisin jäljelle. Sitten se myös oikaisi loivan kulman, mutta palasi vähän taaksepäin, koska sinne oli jäänyt kolmas keppi. Sillä on kyllä nyt tosi hyvä keppimotivaatio! Neljäs keppi löytyi hyvin ja sen jälkeen olikin tien ylitys ja sieltä löytyi viides keppi. Meni ihan tajuttoman hyvin. Hitsi, kun sen kanssa olisi ollut kiva käydä kokeilemassa kisoissa, mutta tehdään sitten omaksi iloksi