Illalla oli Raision laitumien kiertämisvuoro ja siitä on suht lyhyt matka Rymättylään. Sanna sai ylipuhuttua meidät sinne jo tänään, joten sitten mentiin.

Suunnitelmana oli hakea 20 ahvenanmaalaisuuhen lauma, viedä ne pellolle ja kävellä edestakaisin. Hopi sai hoitaa hakemisen ja kuljetuksen pellolle. Sami lähti kulkemaan peltoa päämääränä toinen pää ja Astan tehtävänä oli kuljettaa lampaita haluttuun suuntaan. Ainakin oli matkaa mitä kävellä, pelto oli pituudeltaan noin puoli kilometriä.

Lähtiessä Asta kiersi vasemmalta ohi, mutta aika nopeasti alkoi pysymään enemmän takana. Vauhtia kuitenkin ymmärrettävästi oli ja liike oli sahaavaista. Välillä kävi napsaisemassa jotakin lammasta. Vauhdin takia lauma meni välillä Samista ohi ja välillä hieman sivulle, mutta Asta toi kuitenkin takaisin niitä. Katsottiin Sannan kanssa, kun porukka hävisi horisonttiin. Toisessa päädyssä Asta oli käynyt viereisessä ojassa juomassa ja palannut takaisin. Taisi juokseminen ottaa voimille. Takaisinpäin näytti jo paremmalta ja pysyi siellä takana!!

Hetken aikaa tauko, Asta ojaan uimaan ja juomaan ja sitten takaisin. Sama juttu, jälleen edestakaisin. Nyt näytti jo alussa paremmalta tai Asta meni järkevämmin. Ei sekään sentään tyhmä ole, joten varmasti tajuaa, että ei kannata juosta. Toisella kierroksella puri itseään kieleen ja ihan kunnolla läpi. Sami sanoi, että oli näyttänyt hurjalta, kun oli juossut kieli pitkänä ja verta valunut suusta.

Kolmannella kierroksella Sami pysähtyi välillä ja katsottiin mitä Asta tekee. Meni tasapainoon, hetken seilasi siellä rauhallisesti, pysähtyi ja meni maahan tai välillä jäi seisomaan. Sitten Sami kokeili pyöriä laumaa ympäri ja Asta pyöri toisella puolella tasapainossa. Ihan loistavaa! Suunnanvaihdokset onnistuivat myös ja Asta jatkoi tasapainossa olemista. Ei mitään ajatustakaan kiertää koko laumaa.

Muutaman kerran Sami taisi sanoa maahan-käskyjä ja aja-käskyjä, mutta Sannan vinkistä kulki paljon ihan hiljaa. Tämä oli todella hyvä ajatus, koska Asta sai silloin tehdä vaistonsa mukaan eikä käskyjen mukaan. Tosin ei se varsinaisesti maahan-käskyjä lukuunottamatta käskyjä osaakaan, mutta siis hyvä oli kokeilla olla hiljaa. Eipähän tullut painostettua, komennettua tai mitään muutakaan.

Muutaman kerran tuli kinkkisempiä tilanteita, jolloin lampaat pysähtyivät syömään ja Asta ei heti saanut niitä liikkeelle. Odoteltiin ja hetken kuluttua lähtivät liikkeelle. Astalle tosi hyvä harjoitus, kun sai tuijottamalla lampaat liikkeelle. Kaiken kaikkiaan kävelivät kolme kilometriä, aikaa meni puolitoista tuntia ja Asta olisi voinut omasta mielestään vieläkin jatkaa.

Hopi sai viedä lampaat takaisin laitumelle. Sillekään ei Astan kanssa tehty harjoitus olisi ollenkaan pahasta. Vauhtia oli taas aivan liikaa, mutta tulipahan vietyä oikeaan paikkaan.

Loppupäätelmänä on, että turha hakata päätä seinää pienien laumojen kanssa, kun Asta vain juoksee. Pitää olla reilusti eläimiä ja itsellä selkeä päämäärä minne kulkea eikä todellakaan mennä Astan mukana. Sen tehtävä on vain ja ainoastaan pitää huolta, että lampaat tulee ihmisen luo.

Sanomattakin selvää, että takaisin tullessa olisin voinut olla Hangon-keksin kanssa vierekkäin ja taatusti voittanut hymyssä