Että ottaa aivoon! Asta astui eilen lasiin ja nyt sillä on sitten jalka paketissa. Ei ollut niin iso haava, että olisi pitänyt tikata, mutta kunnollinen kuitenkin. Asta antaa onneksi tosi nätisti puhdistaa ja vaihtaa sideharsoja, mutta onhan tää nyt vaan tosi kypsää.

Tänään oli hallitreenit, joihin mukaan lähti Hopi ja Ninni. Hopin kanssa yritin tehdä vähän kerrallaan ja suht maltillisesti. Olisi ihanaa, jos voisin harjoitella jotain vauhdikkaampia liikkeitä, mutta ehkä niiden aika tulee joskus...

Ensimmäiseksi seuraamista, joka oli suht ok. Oli hiljaa ja palkkailin nameilla. Vähän paikka heilui edestakaisin ja hioa voisi, mutta pääpiirteittäin kelpasi. Sitten jossain välissä kaukoja, joita tehtiin leikinomaisesti läheltä. Ihan ok, vähän yritti tulla välillä eteenpäin.

Toisella kierroksella tunnari, piiiiitkästä aikaa. Lähetin ilman varsinaista käskyä, haisteli aika hätäisesti, mutta toi oman. Jostain syystä halusin tehdä uudestaan, vaikka olisihan se pitänyt muistaa, että Hopilla toimii tunnari vain kerran oikein. Toisilla toistoilla sähläsi ja toi vääriä. Lopetin ja otan uusiksi lähitulevaisuudessa.

Lopuksi vielä paikallamakuuta pelkästään jättöjen osalta. Hopi piti nyt kontaktia lo:n käskyttäessä niin tiukasti, ettei sitten mennyt maahan. No, treenin puutetta.

Ninnin kanssa tein vielä pieniä juttuja; seuraamista, metallinoutoa, ruutua ja kaukoja. Ninni löysi uuden ihanan poikaystävän, kun se ihastui totaalisesti Oivaan. Mummeli yritti flirttailla treenien jälkeen ja Oiva taisi olla hieman hämillään tunkeilevasta ihailijasta Cool

Kivaa oli treenata ja vielä mukavampaa olisi, jos voisi treenata täysipainoisesti sekä Hopin että Astan kanssa. Toivottavasti se pullon rikkoja astuisi johonkin järkyttävän suuren koiran kasaan!