Nyt ei olla muutamaan päivään tehty mitään erityistä eikä varsinaisia treenejäkään ole ollut. Joka päivä olen silti Astan kanssa jotain pientä harjoitellut. Sivulletulossa olen kiinnittänyt huomiota siihen, ettei pompi ja kun pitää käden tarpeeksi alhaalla, niin eihän se pompi. Istumista ja maahanmenoa yritän seuraavaksi saada vähän nopeammaksi. Lelut palautuvat jo kivasti. Asta myös irroittaa käskystä, vaikka ei näkisi mitään mihin vaihtaa. Tähän olen tyytyväinen, kun Hopi ei osaa vieläkään irroittaa lelusta Nauru Odotan vain niin paljon, että tulisi valoisaa, niin voisi touhuta ulkona iltaisin töiden jälkeen enemmän.

Hopin ja Ninnin kanssa olen kävellyt useita lenkkejä päivässä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan en tuijota Hopia koko ajan, en katso kellosta aikaa, enkä pahemmin rajoita sen vapaana liikkumista, kun se ei nyt pahemmin revittele. Vitsi, että olen odottanut tätä. Voi vaan kulkea ihanan pitkiä lenkkejä. Hopi ei ole ontunut enää ollenkaan eikä se ole yhtään niin kankea. Nikamien käsittely taisi aukaista ne viimeisetkin lukot. Toki ontuminen voi taas tulla, mutta yritän nauttia, kun se ei tällä hetkellä onnu.

Asta on ollut parilla lenkillä mukana, mutta tällöin olen pitänyt Hopin kiinni. Eläköön edelliseltä koiralta, Monalta, jäänyt fleksi, joka on antanut Hopille vähän enemmän liikkumistilaa. Päätin myös, että puutun siihen, kun Asta kyttää ja härkkii Hopia ja Ninniä. Se siis juoksee edelle, jää tuijottamaan tai kurvaa saman tien takaisin ja "hyökkää", yleensä, Hopin päälle. Kenenkään lenkkeilystä ei tule mitään enkä usko, että edes Asta on rennossa olotilassa. Niinpä sitten muutamia painavia kommentteja Astalle, jonka seurauksena Hopi ja Ninni jättäytyivät kauas taakse, kun eivät tainneet raukat tajuta kenelle riehuin. Muutaman kerran jälkeen meni Astallekin perille mitä siltä halusin ja loppulenkki oli jo kaikkien osalta rentoa juoksentelua. En tiedä saanko Astalta tuota koskaan kokonaan pois, mutta jos edes vähän, niin sekin helpottaisi. Eilinen loppulenkki oli jo niin mukavaa katsottavaa, että kyllä kannatti. Ohitettiin useita koiria, jopa räksyttäviä, mutta Asta ei reagoinut mitenkään. Huomaan kyllä, että se vilkuilee Hopia ja Ninniä jännittävissä tilanteissa, mutta hyvä, että ne eivät reagoi muihin koiriin mitenkään.