Koska toko kyllästyttää tällä hetkellä, siis minua ei koiria, päätin tehdä tänään jäljen ja esineruutua. Ajoin lentokentän metsään. Tein ensin suht helppoon maastoon suht lyhyen jäljen, koska aikaa ei ollut hirmuisesti. Jäljelle laitoin neljä keppiä.

Sillä aikaa kun jälki vanheni, kävin tekemässä esineruudun. Tein noin 50 m syvän ja noin 20 m leveän. Laitoin kolme esinettä ja nyt ei ollut yhtään Hopin lempiesineitä (sukkia ym. vaatekappaleita) vaan ihan "oikeita esineitä".

Lähetin Hopin ensin oikeasta etukulmasta ja meni muutama sekunti, kun se oli löytänyt silmälasikotelon. Tosi hienoa! Kotelo tuli myös vauhdilla takaisin, joten esinetreenauskin ok. Toiselle esineelle lähetin keskeltä ja nyt menikin juoksemiseksi. En tiedä miksi Hopi vain tuuletteli, mutta siellä se ruudussa ja ruudun ulkopuolella vain juoksi jonkun aikaa. No, nenä aukesi sitten vihdoin ja pieni pussukka löytyi keskeltä ruutua. Palkkasin ja lopetin tähän.

Koiran vaihto. Ninnillä samat esineet samoissa piiloissa. Silmälasikotelo tuli ensin ja hetken päästä pussukka. Nämä löytyivät nopeasti ja helposti. Viimeinen esine oli takarajalla ja Ninnin kanssa olen harjoitellut tosi vähän näitä syviä ruutuja. Kesti jonkin aikaa ennen kuin se meni takarajalle asti, mutta sieltä se viimeinenkin esine lopulta löytyi. Ja voi vitsi miten onnelliselta Ninni näytti, kun pääsi hakemaan esineitä :)

Esineruudun jälkeen menin Hopin kanssa jäljelle. Aikaa oli kulunut vain puoli tuntia. Lähetin janalta ja Hopi löysi kivasti jäljen. Olen kyllä tosi tyytyväinen sen tyyliin nyt ajaa jälkeä. Malttia on tullut huomattavasti lisää eikä mun tarvitse enää roikkua ja jarrutella liinan perässä. Ensimmäiselle kepille törmäsi, ehkä vahingossa, mutta huomasi itse sen kuitenkin. Toinen keppi jäi matkan varrelle, kun tuli pientä häiriötä yllättäen. Moottoripyöräilijä (sellainen maastoversio, en tiedä mitä ne ovat oikealla nimellä) ajoi hiekkamonttua  meidän edestä noin parin metrin päästä. Hiekka pöllysi sen jälkeen melkoisesti, joten Hopi kadotti jäljen hetkeksi. Ei kuitenkaan välittänyt moottoripyörästä mitään. Jälki löytyi uudestaan ja jatkettiin. Kolmannen kepin kohdalla jarruttelin, kun oli menossa reippaasti yli. Neljännen ja viimeisen kepin kohdalla oli sitten taas kiva huomata, että haistoi sen jo vähän ennen ja oikein etsimällä etsi sen. Olen tosi tyytyväinen, kunhan vähän vielä lisätään sitä keppimotivaatiota.

Näiden jälkeen mentiin lenkille Jennin kanssa. Seuraavan kerran lenkkeillään sitten Vaasassa =)


Kuva Sirpa Saari