Eipä mitään uutta, samoja juttuja vaan. Paljon ollaan paimennettu, Astan kanssa treenattu agilitya, Entin kanssa tokoa ja pari jälkeä ja esineruutuakin ollaan tehty. Sami harjoitteli perjantaina Raisiossa sortteerausta ja erotteli Astan kanssa kioski-laitumella mustat lampaat valkoisista. Meni aika nappiin   Asta lähtee ensi viikoksi Espooseen mukaan ja tiedossa on viilauksia agilityssa. Huomenna aloitetaan Ninan opeissa.

Lopuksi videota Entin tokoiluista Virossa. Vielä pitää hienosäätää joissain alokasluokan liikkeissä, poistaa käsiapuja jne., mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.

Urokset on siis ihan oikeesti putkiaivoja vai korostuuko meillä ero jotenkin erityisesti?! Entti kyllä oppii, mutta jotkut asiat on sille hirvittävän vaikeita eikä se osaa soveltaa ollenkaan. Hypyn harjoittelussa näkyy parhaiten ja siinä missä Asta aikanaan tarjosi jo ties mitä variaatioita, Entti ei tajua hyppyä ilman suuria apuja. No, kunhan se hyppy joskus saadaan sitä yhtä putkea pitkin päähän, niin kyllä se pysyy siellä. Niin, se on muidenkin asioiden kanssa ollut.

Tässä viikon kootut:

MA (Entti mukana töissä):

Hannan ja Tiinan kanssa tokotreenit. Otettiin käskytyksillä ja kaikki meni ok. Paitsi siinä hypyssä tarvitsi ylipaljon apuja. P.makuu Hutchin ja Vinhan kanssa. Muistaakseni oli ok.

TI:

Treenit Hannan ja Miisan kanssa. Tokotreenien aikana talloin lisäksi 100 askeleen jäljen. Tokoillessa otettiin metallia, ruutua, luoksetuloa ja seuraamista. Hanna ja Miisa tekivät samaan aikaan, joten hyvää häiriöharjoitusta. P.makuu Vinhan ja Taiston kanssa. Entti oli ihan outo. Heti jätön jälkeen nousi istumaan ja teki tätä parikin kertaa. Sitten kun sain jäämään maahan, niin katsottuaan hetken ohikulkijoita, se nousi ylös ja lähti kävelemään kohti. Oli ihan sen näköinen, että unohti mitä oli tekemässä, eikä se kyllä ajatuksena mitenkään yllätä. Lopuksi sain hetken aikaa onnistuneen pätkän.

Sen jälkeen jäljelle. Ensimmäiset 10 askelta meni vähän poskelleen, kun muurahaiset olivat vallanneet makkarat. Sen jälkeen nuuskutteli tosi rauhallisesti jokaisen askeleen. Matkaa pitäisi muistaa pidentää.

Jäljen jälkeen lenkille ja siellä tehtiin vielä kaikille koirille esineruutu. Entin pisto oli kaikkea muuta kuin suora, mutta ei kuitenkaan unohtanut mitä oli tekemässä, löysi esineen ja jopa palautti sen!

KE:

Astan agitreenit. Meitä oli vain kaksi, joten ehdittiin tehdä vaikka mitä. Välillä meni hyvin, välillä ei, mutta kokonaisuutena ihan hyvä ja eteenpäin vievä kerta.

PE:

Torstai taisi olla välipäivä. Perjantaina tein pihatokot Entillä ja Astalla pujottelutreeniä ennen juhannusvieraiden tuloa.

LA: Vieraiden lähdettyä tehtiin samat kuin perjantaina. Illalla mentiin vielä Piikkiöön paimentamaan. Astalla poispäinajoa ja suuntia. Vääntämisen tulos alkaa taas näkyä. Kuunteli kivasti. Entillä pelkkää poispäinajoa ja maahanmenoa. Maasta meinasi nousta ilman lupaa, mutta maahan meni paremmin. Jos on kauempana lampaista, saattaa mennä pientä ravia, mutta alkaa kävellä lampaiden lähellä. Lopetuksetkin sujuivat eikä yrittänyt enää ryntäillä lampaille.

SU:

Parilla eri kerralla tokoiluja ja pujottelutreeniä pihalla. Entti ei edelleenkään tajua hyppyä... Iltapäivällä Raisioon laskemaan lampaat. Asta hoiti muut laitumet, mutta isolla Enttikin pääsi harjoittelemaan. Asta jakoi ensin porukan ja sen jälkeen vielä toisen kerran, jotta laskeminen vähän helpottui. Koirat olivat laumojen välissä laskemisen aikana ja Entti malttoi pysyä koko sen ajan paikoillaan. Aika hienosti! Se pääsi sitten ajamaan koko sadan lampaan porukkaa sekä kohti että poispäinajona. Meni tosi maltillisesti.

Meillä on nyt kaksi Ninniä. Toinen on oma Ninni, Ninni nro 1, ja toinen työkaverin viiden kuukauden ikäinen flättipentu, Ninni nro 2. Söötti kun mikä, sellainen hassun söhelö, jolla jalat vie eri suuntaan kuin pää. Astan kanssa ovat painineet sisällä ja ulkona niin, että aina välillä pitää laittaa eri huoneisiin nukkumaan.

Eilen töistä tullessa lähdettiin Piikkiöön jäljestämään Jaanan kanssa. Astalle tein 170 askeleen pituisen jäljen, jossa nameja oli välillä joka askeleella, välillä tyhjiä välissä. Sai vanhentua puolisen tuntia. Jaana talloi Hopille jäljen, joka oli noin puoli kilometriä pitkä, kulmia joitakin ja viisi keppiä. Maasto oli aika vaihtelevaa. Vanhentui noin tunnin.

Ajoin jäljen ensimmäisenä Astan kanssa. Se meni toooosi hienosti. Rauhallisuus ja maltti olivat edelleenkin mukana ja namit söi hyvin. Väliin jäi muutama syömättä, mutta siitä huolimatta eteni rauhallisesti. Jaanan kommentti oli, että kun Asta menee hyvin, sen häntä on tietynlaisesti koukussa ja kun tulee joku hetkellinen tilanne, se alkaa vipattamaan edestakaisin. Hyvä huomio, pitää itse katsoa häntää enemmän! Kaikenkaikkiaan oikein onnistunut jälki

Seuraavaksi meni Cindi ja sitten Hopi. Jälki lähti janalta oikealle. Teki pienen kurvin, mutta otti oikean suunnan ja lähti hyvin. Vauhtia oli liikaa ja Hopi eteni melkoisen etukenossa. Ensimmäinen keppi löytyi melko pian. Sitten jälki nousi kalliolle, jossa meinasi oikaista yhden kulman. Korjasin sen ja sen jälkeen naksahti oikea asenne päälle. Vauhti tippui vähän ja tilalle tuli keskittyminen. Hopi meni kuulemma suurimman osan matkasta ihan jäljen päällä, pari kulmaa olivat hienoja, pari se oikaisi melkein kulman kohdalla. Maasto ei ollut helpoimmasta päästä, mutta niin se vain löysi kaikki viisi keppiä. Ihan hirvittävän hienoa!!!

Sitten vielä Colan jälki ja sen jälkeen esineruutuilemaan. Tehtiin 40m x 50m ruutu. Astan kanssa vietiin yhdessä esine sinne 50 metriin ja palattiin takaisin. Lähetys, jonka jälkeen hieno suora pisto suoraan esineelle ja palautus hyvä, suora ja nopea. Ihan loistava! Sitten Cindi ja sen jälkeen Hopi. Hopi kurvasi tutusti lähetyksen jälkeen oikealle ja pyöri ympäri ruutua. Otin uuden lähetyksen, meni ulos ruudusta ja tuli takaisin. Kolmannen lähetyksen jälkeen suht ok pisto ja esine löytyi. Astalle siis todellakin opetan kunnon pistot. Viimeisenä vielä Cola ja oppikirjan mukainen pisto esineelle. Ja ihan lopuksi Ninnikin pääsi vielä hakemaan yhden.

Kiitos Jaanalle treeneistä!

Kotimatkan varrella poikettiin vielä pikaisesti lampailla, kun kerran siitä ohi ajettiin. Niin, ja tänäänkin käväistiin siellä. Hopin kanssa vauhti edelleen hyvän rauhallinen, mutta pienen paineen takia se tuijottaa yhä enemmän lampaiden yli ja pitää hienoa kontaktia. Pöh. Pitäisi kokeilla liikkuvimmilla lampailla, kun silloin se ei ehdi mitään kontakteja miettiä. Asta oli eilen ja tänäänkin etevä. Viime aikoina on kaikki harjoitukset menneet niin hyvin, että sitä rysähdystä odotellessa...

... ja melko superit Hopi ja Ninni. Tänään oli kyllä hyvä päivä ja kaikki treenit menivät niin nappiin kuin vaan voi mennä.

Aamulla tein lenkin yhteydessä Hopille ja Astalle jäljet sekä kaikille esineruudut. Ruutu oli noin 30 m syvä ja 20 m leveä. Hopille kaksi esinettä. Ensimmäinen nousi suoralla hyvällä pistolla, toista joutui hetken etsimään. Ninni sai hakea myös kaksi ja samoin ensimmäinen hyvin, toisen kohdalla hakemista pidempään.

Astalle vein sinne 30 metriin esineen niin, että se näki viennin, mutta ei ollut mukana. Hienosti irtosi sinne, haki hetken eli oikeasti löysi haistelemalla. Palautus nopea ja pari metriä ennen vaihdoin lelupalkkaan. Paikan vaihto, toinen esine, mutta muuten meni samalla tavalla kuin ensimmäinen kerta. Ihan hurjan hyvä!

Sen jälkeen tehtiin pieni lenkki ja palasin ajamaan Astan jäljen. Askelia noin 150, nameja välillä joka askeleella, välillä tyhjiä välissä. Laitoin kuivamuonaa, kun ajattelin, etteivät muurahaiset kiinnostu, mutta siinä olin väärässä. Onneksi oli ihan puhtaitakin paikkoja. Asta jäljesti maltilla, rauhallisesti, söi puhtaat ruoat ja lopussa törmäsi keppiin. Siitä palkaksi kissanruokaa. Meni tosi hienosti tämäkin.

Sitten Hopin jäljelle. Sillä ei ollut pituutta kuin pari sataa metriä ja kaksi keppiä. Hiukan haasteetta toi se, että olin unohtanut liinan autoon ja remmejä oli vain yksi mukana. Astaa en viitsinyt jättää odottamaan ilman sitä, joten Hopi sai jäljestää irti. Jana meni hyvin, Hopi bongasi jäljen ja lähti hyvin vasemmalle. Onneksi sillä on vauhti tippunut sen verran, että pysyin kohtuullisen matkan päässä siitä. Ensimmäinen keppi löytyi hienosti. Sen jälkeen se mun mielestä aavistuksen kiemurteli ja jäin vähän enemmän jälkeen, mutta sitten loppupäässä tuli vastaan keppi suussa. Mietti varmaan, että mitä oikein hidastelen. Taitava, taitava

Illalla mentiin taas paimentamaan. Solveig tuli myös ja treenattiin vuorotellen. Lisäksi pohdittiin hävinneen lampaan mysteeriä, mutta vielä ei saatu sitä selvitettyä. Hopin kanssa tein ihan vähän. Otin apuvälineeksi tavallisen kepin ja paineen avulla sain menemään _hitaasti_. Etäisyys myös kasvoi, joten meni oikein hyvin ja rauhallisesti.

Astalla oli myös hyvä päivä. Kolme toistoa, joista kaksi ihan superkertaa ja yksi hyvä. Meni niin nätisti maltilla, kuunteli ja kuljetti monta pätkää hyvin.

Perjantaina mentiin aamupäivällä Piikkiöön Annen kanssa. Ensin laitumelle toistamaan torstain treenejä. Hopi harjoitteli vähän suuntakäskyjä, Asta pyöri sekä häkin sisä-, että ulkopuolella. Meni ihan hyvin.

Laitumelta ajettiin metsään ja Anne talloi omille koirille jäljet. Yhdessä tehtiin sitten esineruutu. Alue oli noin 50m syvä ja 20m leveä. Kaksi esinettä takakulmissa ja yksi keskellä vähän edempänä. Hopi haki kaksi ja toi kulmissa olevat. Mielestäni kävi keskellä olevankin luona, mutta ei tainnut olla niin kiva, että olisi halunnut sen tuoda. Sillähän on aina välillä ilmennyt tuota, että vaihtaa mukavampaan tai odottaa, että vastaan tulee mukavampi esine. Pistot taisivat olla suht ok, en muista kunnolla (?).

Astan kanssa vietiin Annen vinkistä esine melkein takarajalle eli ensimmäistä kertaa niin pitkälle. Mietin, että ei varmaan irtoa, mutta irtosipas. Löysi kaiken lisäksi ihan puhtaasti näöllä, mutta ei haittaa. Toisen kuvittelin piilottavani paremmin ja aika lähelle, mutta senkin taisi löytää näön kanssa. No, ensi kerralla sitten paremmin piiloon. Ehdin katsoa vielä Keken jäljen, mutta sitten piti lähteä syntymäpäiväjuhlille. Anne jäi tarpomaan hirveässä rankkasateessa Taunon jäljen.

Eilen mentiin Samin kanssa taas Piikkiöön. Teemana Hopin suuntakäskyt ja Astan kanssa samanlaista hallittua harjoitusta. Erotin Hopin kanssa ensin 13 lampaasta 7 harjoitukseen mukaan ja vein ne pyöröhäkkiin. Sitten harjoiteltiin suuntia aitauksen ulkopuolella niin, että Hopi oli toisella puolella ja minä toisella. Vasen meni paremmin, oikean kanssa piti tehdä enemmän töitä. Samalla vahvistettiin myös maahanmenoa. Hopi aina välillä tuijotteli lampaiden yli mua, mutta muisti se lampaiden olemassaolon onneksi. Tosi hyvä harjoitus, kun ei tarvinnut miettiä lampaiden liikkumista, ne eivät tunkeneet syliin vaan sai vaan keskittyä varsinaiseen tekemiseen. Miksiköhän en aikaisemmin ole tajunnut harjoitella tuolla tavalla...?

Astan kanssa tasapainoiltiin ensin häkin ulkopuolella. Välillä otettiin suuntakäskyjä mukaan ja välillä sai siirtyä ilman käskyjä. Samalla harjoiteltiin maahanmenoja sekä muutaman kerran myös seisomista. Häkin sisäpuolella pientä kuljetusta molempiin suuntiin. Uutena asiana Asta on nyt keksinyt maahanmenosta varastamisen. Menee siis hyvin maahan, mutta yrittää lähteä, kun itse haluaa. Tuohon pitää kiinnittää nyt huomiota, ettei tule tavaksi.

Tehtiin muutamia kertoja samanlaisia harjoituksia. Sami meni muilla kerroilla Astan kanssa. Lopuksi otin Hopin kanssa lampaat ulos häkistä ja Sami meni pienen hetken Astan ja lauman kanssa pellolla. Vauhtia tuli heti enemmän, muutaman kerran meni vasemmalta kokonaan ympäri, mutta pääasiassa seilasi takana. Ei mitään sikailua siis. Jatkossa varmaan pitäydytään Piikkiössä kuitenkin häkkitreenien parissa ja Rymättylässä viiletetään vapaana. Hyvät, hyvät treenit

Lopuksi kuvia mökiltä ja eiliseltä paimennukselta.

Tänään suunnattiin jälkimetsään Julian kanssa. Sopivasti vieressä oleva pelto oli korjattu, joten Astan jäljen tein siihen. Ensin käytiin tekemässä Hopille ja Onnille jäljet. Hopille laitoin kuusi keppiä, jäljen pituudesta ei mitään hajua, mutta 10 minuuttia talloin.

Astalle jälki tosiaan pellolle ja sain käveltyä vajaa 70 askelta, kun namit loppui. Piti ottaa autosta enemmän, mutta en jotenkaan tajunnut, että niitä menee niin paljon. Vanhentui vajaa puoli tuntia ja sitten käytiin ajamassa. Asta oli tosi taitava, jäljesti maltilla ja söi melkein jokaisen namin. Lopussa leikittiin hetki kepin kanssa. Ensi kerralla vaan lisää nameja mukaan, niin saa pidennettyä matkaa.

Sitten tehtiin esineruutu. Tallottiin muistaakseni noin 15m x 30m kaistale. Heidi ja Ada liittyivät seuraan ja tekivät esineet ensimmäisenä. Sitten oli Hopin vuoro. Yksi esine, vasemmassa takareunassa. Ensimmäinen pisto oli huono. Lähetin vasemmalta, sinkosi heti oikealle ja pyöri siellä. Lähetin uudestaan, nyt meni hyvin suoraan, esine löytyi ja palautus ok.

Sitten oli vissiin Onni ja lopuksi Asta ja Ninni. Astalle Julia kävi näyttämässä lapasta ja pudotti varpujen sekaan. Matka oli ihan lyhyt. Asta meni vauhdilla, yritti ensin katseella löytää, mutta nopeasti alkoi haistelemaan. Löytyi ja palkka vauhdista. Tehtiin vielä toinen toisto vähän matkan päähän. Sama juttu, hyvin meni. Lopuksi vielä Ninni sai etsiä yhden esineen.

Sitten jäljelle. Mentiin Julian kanssa molemmat yhtä aikaa, kun aika uhkasi loppua kesken. Hopi meni janalta aavistuksen yli, mutta palasi takaisin. Ensimmäinen ja kolmas keppi jäivät matkalle. Hopi oli jotenkin outo. Se tarkisteli koko matkan ajan sivuja, kävi aina pyörähtämässä ja palasi takaisin. Jäljesti periaatteessa hyvin, mutta jotenkin oli levottoman oloinen.

Tänään ajettiin Rymättylään ja siellä ensin Katjan ja Alarin luokse. Etukäteen oli hyvin suunniteltu lampaiden kanssa treenailu, mutta ei sitten ihan mennytkään suunnitellulla tavalla. Liian paljon oli liian lujaa liikkuvia osia. Lopputuloksena pari kappaletta hyvin mietteliäitä ohjaajia ja yksi kappale innosta kiljuva pentu. Todettiin, että joskus myöhemmin jotenkin muuten.

Katjan luota ajettiin Sannalle ja Mikolle. Käytiin tekemässä pieni lenkki pellolla ja samalla tehtiin ensimmäinen viestiharjoitus. Sami meni aluksi noin 50m päähän. Lähetin Astan ja se juoksi epäröimättä Samin luokse. Siellä palkaksi hetki leikkiä ja sitten lähetys takaisin. Tämäkin meni hyvin. Sami siirtyi nyt hieman kauemmaksi niin, että Asta näki koko ajan. Seuraava juoksumatka meni taas ilman ongelmia. Jälleen takaisin mun luokse. Viimeisellä matkalla meidän välillä oli noin 100m. Pellolla tosi helppo toteuttaa, kun ei ole mitään näköesteitä. Hyvin meni sekin.

Hetki taas käveltiin, kunnes tehtiin ensimmäinen "esineruutu". Sami kävi viemässä lapasen noin 10m päähän puun juurelle. Lähetin Astan hakemaan ja se löysi sen tosi nopeasti ja vielä palautti ihan suoraan. Vitsi se on hieno! Toisella toistolla lapanen eri puun juurelle, mutta nyt meni aavistuksen liian kauas. Sami kävi viemässä uudelleen vähän lähemmäs ja sitten löytyi. Viimeisen kerran päätettiin tehdä kokonaan toiseen suuntaan ja lähelle, jotta onnistuisi kerralla. Asta joutui muutaman sekunnin etsimään ja näki hyvin kun sai hajun eli ei löytänyt näön kanssa. Taas hieno palautus ja palkaksi paljon leikkiä

Lenkin jälkeen mentiin sisälle. Tarkoituksena ei ollut enää tehdä varsinaisesti mitään muuta, mutta Sanna sai ylipuhuttua meidät lähtemään lampolaan. Siirrettiin yhdestä isosta karsinasta suurin osa lampaista muualle ja jätettiin kuusi Astaa ja Samia varten. Katjan luona koetun hässäkän jälkeen odotettiin mielenkiinnolla mitä Asta tekee, mutta se yllättikin positiivisesti. Nyt meno näytti taas oikealta, ilme oli keskittynyt ja häntä alhaalla. Suurin syy oli taatusti se, että lampaat olivat aitauksessa ja yleistilanne ylipäätään rauhallinen. Konsultointipuhelu kotimatkan aikana Somerolle vielä vahvisti asian

Sami kirjoittaa blogiinsa enemmän.

Sannalla oli kamera mukana. Lampolassa oli aika pimeää, mutta alla olevassa kuvassa on kuitenkin todistusaineistoa siitä, että kyllä Asta on aika söötti ja tosissaan oleva pieni paimenkoira

Ollaan taidettu vihdoin löytää toimivat keinot, jolla vepeilyn harjoittelu etenee :)

Eilen meitä oli vain kolme, joten saatiin paljon treenattua ja lyhyessä ajassa. Mukavan tehokasta. Hopi teki viennin kelluvalla noutokapulalla. Tuon kanssa liike sujuu jo melkein 100 % varmuudella. Pehmeää patukkaa se on ilmeisesti pitänyt leluna tms., mutta tuon kapulan kanssa tulee selkeästi erilainen asenne. Onhan sillä "tokonouto" niin rutiinia, joten toimii paljon paremmin kapulalla. Tehtiin kahteen eri kertaan vientiä ja yhteensä neljä-viisi toistoa. Yhdellä kertaa ei ensin meinannut lähteä, mutta uudella yrityksellä onnistui. Olipas tosi kiva tunne, kun ollaan saatu liike toimimaan :)

Lisäksi Hopi hyppäsi kisamatkan (50 m) veneestä ja ui rantaan. Tämä nyt on helppo ja ui vielä suoraankin. Lisäksi haettiin vene, jossa pienen auttamisen jälkeen saatiin Hopi uimaan merkkikeppien välistä. On se vaan tuon kokoiselle tuulessa aikamoinen urakka. Pari metriä heitti saman tien sivuun, kun tuuli nappasi veneeseen kiinni. Onneksi Hopi on sen verran sisukas, että hinaa kyllä  veneen rantaa, vaikkakin se sitten menisi vinoon.

Koska treenit meni niin nopeasti, niin mentiin Mian kanssa vielä tekemään esineruutu ja Hopille keppitreenit. Tallottiin noin 60 m syvä ruutu (kiitos Laura vinkistä ;) ) ja 20 m leveä. Kaikki esineet oli takarajalla. Maasto oli aika ryteikköinen. Lähetin Hopin oikeasta etukulmasta ja pienen keskellä pyörimisen jälkeen meni taakse asti ja esine löytyi hyvin. Näitä nyt vaan lisää. Ninni sai hakea kaksi muuta ja hieman autettuna. Ansa- kelpie etsi myös tosi hienosti, vaikka kertoja oli takana vasta muutama.

Lopuksi Hopille keppitreeni, jossa muutaman neliön alueella keppejä. Naksuttelin aina, kun oikea keppi löytyi ja hyvin ne sieltä nousivat.

Eilen mentiin ensin Piikkiöön paimentamaan. Otettiin flänkkikaaria, jotka pienen vääntämisen jälkeen alkoivat sujua jo hyvin. Etäisyys on nyt hyvä, kun keksittiin toimiva kikka siihen. Nyt Hopi ei enää juossut hulluna ympäri, vaan jos itse käännyin, niin tuli hyvin tasapainoon :)

Tehtiin muutama lyhyt hakukaari ja vasempi puoli aiheutti välillä harmaita hiuksia. Oikealta puolelta menee kauniisti ja kaukaa, mutta vasemmalta saattaa lähteä ja tehdä pienen ympyrän ja palata sivulle? Eilen kävi kiertämässä myös yhden siivekkeen ja palasi takaisin. Vasempaa puolta siis harjoitellaan ahkerasti.

Kaiken kaikkiaan oikein mukava ja onnistunut harjoitus.

Tämän jälkeen lähdettiin jälkimetsään. Tehtiin neljälle koiralle jäljet. Hopin jäljellä oli neljä keppiä ja se oli noin 250 m pitkä. Janalla sählättiin molemmat ja Hopi ottikin takajäljen. Siitä suunnanvaihdos ja lähdetiin oikeaan suuntaan. Kepit löytyivät tällä kertaa tosi hienosti ja Hopi oikein etsimällä etsi niitä. Nyt taidettiin löytää oikea palkkaustapakin, joten jos tällä tyylillä keppimotivaatiokin pysyisi. Jäljestäminen oli ajoittain ok, mutta paikoitellen haahuilemista. Edellisellä kerralla jäljesti tosi tarkasti, mutta meni keppien yli ja nyt otti kepit hienosti, mutta paineli jälkeä miten sattui ja liian lujaa. Ehkä me ei vielä tänä syksynä mennäkään kisoihin...

Jäljen jälkeen tehtiin vielä esineruutu. Kaikki esineet oli takarajalla ja ruutu suunnilleen kisakokoinen. Ninni pääsi ensin ja löytyihän se yksi esine sieltä loppujen lopuksi. Sen jälkeen Hopi. Ei vaan irronnut tarpeeksi pitkälle, ehkä johonkin 30- 40 metriin. Lopulta yksi esine löytyi. Tehtiin tämän jälkeen vielä yhden esineen kanssa harjoitus niin, että se oli noin 50 metrissä. Näitä täytyy tehdä jatkossa nyt kuurina.

Tänään tehtiin iltalenkin yhteydessä esineruutua. Tallasin noin 40 metriä syvän ja 25 metriä leveän ruudun. Tarkoitus oli tehdä syvempi, mutta tiheä ryteikkö tuli vastaan. Laitoin kaksi esinettä ihan takarajalle, eri päihin. Yksi esine oli keskellä, mutta ei ihan rajalla saakka. Tarkoitus oli harjoitella nimenomaan takarajan esineiden hakemista.

Hopi haki ensin. En katsonut kelloa, mutta hyvä jos minuutti ehti kulumaan, kun kaikki kolme esinettä olivat jo löytyneet. Ihan älyttömän hienoa! Hopi ei ole muistaakseni koskaan hakenut kolmea esinettä eikä ne ainakaan ole löytyneet näin nopeasti. Yleensä se jonkin verran tuulettelee alussa, mutta nyt se teki kolme suoraa pistoa eikä mitään ylimääräistä.



Sitten Ninnin vuoro. Sama juttu kuin Hopilla. Kaikki kolme esinettä tulivat ruudusta hetkessä takaisin!Vähänkö meni hienosti molemmilla tytöillä :)

Lauantaiset tokotreenit jäi kirjoittamatta. Meillä oli häiriötreeniä, jossa muut yrittivät aiheuttaa häiriötä mahdollisimman paljon, kun yksi aina seurautti koiraansa. Ensimmäisellä kerralla Hopi pariin kertaan vilkaisi lentävän pallon ja rapisevan namipussin perään, mutta sitten muisti taas mikä harjoituksessa oli ideana. Ollaan joskus ennenkin harjoiteltu ja oli tosi kiva huomata miten Hopi sinnitteli ja piti kontaktia häiriöistä huolimatta. Toisella kerralla meni ihan nappiin.

Välissä otettiin ruutu, jossa taisin taas kai itse pysäyttää liian myöhään. Toistot ihan ok. Lopuksi vielä häiriöluoksetulo, jossa muut ryhmäläiset muodostivat kujan, jonka läpi koirat juoksivat. Hopilla meni hyvin. Se ei pahemmin ehtinyt näkemään nameja tai leluja. Joskus hullusta vauhdistakin on hyötyä ;)

Paikallaolot ok, mitä nyt itse onnistuin p.makuun palkkauksessa tiputtamaan pienen makkaranpalan jonnekin ja sen etsimisessä meni hetki. Sen jälkeen maahan ja jatko meni hyvin.

    

Tänään mentiin aamulla jäljestämään Piikkiöön Marikan kanssa. Tein Hopille ensin keppiruudun muistuttamaan, että kepit on tosi hieno juttu. Se meni oikein hyvin. Jäljen vanhennuttua jonkin aikaa menimme ajamaan sen. Marika oli tehnyt suunnilleen parin sadan metrin jäljen, jossa oli monta keppiä. En itse asiassa muistanut edes laskea niitä.

Jana meni hyvin, samoin itse jäljestäminen. Olen nyt tosi, tosi tyytyväinen Hopiin. Sille on tullut malttia lisää ja se ylimääräinen kaahaaminen on jäänyt pois. Taisin kirjoittaa saman jo viimeksi :) Alussa piti muutaman kepin kohdalla muistuttaa, että ne ovat niitä joita etsitään, mutta loppujen kanssa meni jo paremmin. Yksi keppi taisi jäädä kallioiseen rinteeseen. Kaiken kaikkiaan jäi hirmu hieno olo!

Esineruudussa Hopi toi kaksi esinettä. Takarajalla ollut esine jäi sinne. Päätin etukäteen, että haetutan vain kaksi ja ne kaksi olivat suht edessä ja keskellä. Seuraavalla kerralla pitää laittaa kaikki esineet taakse. Esineet olivat muovinen vesiletkun palanen ja silmälasipussi. Olin ihan varma, että letkun palaa ei Hopi taatusti tuo, joten siinä mielessä olin tyytyväinen.

Ninni sai lopuksi hakea takareunalla olleen esineen. Vähän piti auttaa, mutta löytyihän se sieltä :)

Kotona tein tunnaria, joka meni tänään hienosti.


Kuva Sirpa Saari

Koska toko kyllästyttää tällä hetkellä, siis minua ei koiria, päätin tehdä tänään jäljen ja esineruutua. Ajoin lentokentän metsään. Tein ensin suht helppoon maastoon suht lyhyen jäljen, koska aikaa ei ollut hirmuisesti. Jäljelle laitoin neljä keppiä.

Sillä aikaa kun jälki vanheni, kävin tekemässä esineruudun. Tein noin 50 m syvän ja noin 20 m leveän. Laitoin kolme esinettä ja nyt ei ollut yhtään Hopin lempiesineitä (sukkia ym. vaatekappaleita) vaan ihan "oikeita esineitä".

Lähetin Hopin ensin oikeasta etukulmasta ja meni muutama sekunti, kun se oli löytänyt silmälasikotelon. Tosi hienoa! Kotelo tuli myös vauhdilla takaisin, joten esinetreenauskin ok. Toiselle esineelle lähetin keskeltä ja nyt menikin juoksemiseksi. En tiedä miksi Hopi vain tuuletteli, mutta siellä se ruudussa ja ruudun ulkopuolella vain juoksi jonkun aikaa. No, nenä aukesi sitten vihdoin ja pieni pussukka löytyi keskeltä ruutua. Palkkasin ja lopetin tähän.

Koiran vaihto. Ninnillä samat esineet samoissa piiloissa. Silmälasikotelo tuli ensin ja hetken päästä pussukka. Nämä löytyivät nopeasti ja helposti. Viimeinen esine oli takarajalla ja Ninnin kanssa olen harjoitellut tosi vähän näitä syviä ruutuja. Kesti jonkin aikaa ennen kuin se meni takarajalle asti, mutta sieltä se viimeinenkin esine lopulta löytyi. Ja voi vitsi miten onnelliselta Ninni näytti, kun pääsi hakemaan esineitä :)

Esineruudun jälkeen menin Hopin kanssa jäljelle. Aikaa oli kulunut vain puoli tuntia. Lähetin janalta ja Hopi löysi kivasti jäljen. Olen kyllä tosi tyytyväinen sen tyyliin nyt ajaa jälkeä. Malttia on tullut huomattavasti lisää eikä mun tarvitse enää roikkua ja jarrutella liinan perässä. Ensimmäiselle kepille törmäsi, ehkä vahingossa, mutta huomasi itse sen kuitenkin. Toinen keppi jäi matkan varrelle, kun tuli pientä häiriötä yllättäen. Moottoripyöräilijä (sellainen maastoversio, en tiedä mitä ne ovat oikealla nimellä) ajoi hiekkamonttua  meidän edestä noin parin metrin päästä. Hiekka pöllysi sen jälkeen melkoisesti, joten Hopi kadotti jäljen hetkeksi. Ei kuitenkaan välittänyt moottoripyörästä mitään. Jälki löytyi uudestaan ja jatkettiin. Kolmannen kepin kohdalla jarruttelin, kun oli menossa reippaasti yli. Neljännen ja viimeisen kepin kohdalla oli sitten taas kiva huomata, että haistoi sen jo vähän ennen ja oikein etsimällä etsi sen. Olen tosi tyytyväinen, kunhan vähän vielä lisätään sitä keppimotivaatiota.

Näiden jälkeen mentiin lenkille Jennin kanssa. Seuraavan kerran lenkkeillään sitten Vaasassa =)


Kuva Sirpa Saari

Blogi avattu. Katsotaan miten usein tulee tänne kirjoiteltua.

Eilen siis tehtiin kevään ensimmäinen jälki ja parannettavaa jäi tulevaa varten. Syksyllä jälki jäi siihen kuntoon, että kepit nousivat jo hyvin, vaikka Hopi ajoikin jälkeä melko epätarkasti. Nyt meni päin vastoin. Jälkeä Hopi meni pääasiassa hyvinkin tarkasti, vauhti oli sopivaa, mutta puolet kepeistä jäi matkan varrelle. Muutaman kohdalla mentiin ihan selkeästi niiden yli, mutta Hopi ei reagoinut ollenkaan. Eli keppitreeniä, taas, ja kulmien harjoittelua. Ehkä joskus kaikki onnistuu samalla kertaa...

Esineruudussa eka esine (hanska) nousi hyvin, mutta toisen kohdalla menikin kauemmin. Toista esinettä (pientä pussukkaa) kävi avustaja näyttämässä ja löytyihän se sieltä lopulta. Ongelmana meillä on se, että olen näköjään jämähtänyt harjoittelemaan hanskojen, sukkien, ym. vaatekappaleiden kanssa. Kun ruudussa on joitain muita erilaisempia esineitä, niin Hopi voi mennä niiden yli. Kuivaharjoiteltiin lasten saappaan, silmälasikotelon ja mehupullon tuomista. Näissä ei mitään ongelmia. Nyt pitää vain muistaa laajentaa esinevarastoa. Tulipa hyvään kohtaan itselle tämä muistutus!