Viikonlopun aikana ollaan tokoiltu ahkerasti. Astan kanssa harjoiteltiin kapulan nostoja ja vauhtinoutoja, molemmat hyvin. En ole vähään aikaan tehnyt pitotreenejä, joten tehtiin niitäkin. Tähän mennessä Asta on tiputtanut kapulan melkein heti, mutta nyt piti ja piti ja piti. Jotenkin on sisäistänyt homman. Hieno juttu.

Seuraamista, ok edelleen. Aavistus voisi olla edempänä, mutta olen tyytyväinen. Luoksetuloissa teemana eteentulo. Autettuna nameilla ok, lelun kanssa alkaa tuijottamaan. Liikkeestä seisomista. Paranee koko ajan. Paikallaoloa sisällä, 2 minuuttia. Laittoi pään puolessa välissä maahan, joten mietin, että pitäisikö opettaa pään laitto maahan ihan koko ajaksi.

Hopin kanssa seuraamista, oli hiljaa. Idaria, hyvin. Luoksetuloa sekä stoppien kanssa että suoraan. Maahanmeno vähän hidas. Kaukokäskyjä läheltä peruutusten kanssa. Sivulletuloharjoituksia. Paikallaolotreeniä pitäisi taas alkaa ottamaan, lähinnä istumista.

Tänään vietettiin päivä Ruissalossa. Ensin käväistiin lampailla. Sanna ja Mikko olivat tuoneet uuden lauman, joka on parempi (=kesympi) kuin toinen. Paikalle tuli sattumalta harrastelijakuvaaja, joka halusi kuvata Hopia. Hetken aikaa pyörittiin. Hopi sikailee edelleen, se kuuntelee vain puoliksi hidastus tai maahanmenokäskyjä. Sitten Astan kanssa. Sai olla irti, mutta tehtiin myös liinassa harjoituksia. Vauhtia riittää, mutta kyllä sieltä välähtää niitä rauhallisempiakin hetkiä. Näilläkin lampailla meni hyvin maahan. Siihen pitää olla tosi tyytyväinen. Liinassa sai harjoiteltua hyvin hitaasti kulkemista ja seisomaan jäämistä.

Laitumelta lähdettiin kävelemään rantaan. Asta pääsi ensimmäistä kertaa mereen uimaan. Nyt se osaa jo uida niin kuin koiran kuuluukin  Tässä muutamia kuvia lenkin varrelta.

Takaisin tullessa tehtiin vielä kaikille koirille viestitreenit. Pk-puolen osalta ollaan vietetty hiljaiseloa, kun kaikkea ei vaan ehdi, mutta silloin tällöin yritetään jälkeä ja viestiä tehdä. Asta juoksi neljä kertaa. Kolmannella osuudella Ninni alkoi haukkumaan perään, jolloin Asta pysähtyi katsomaan, mutta jatkoi matkaa Samin luokse. Kaikkien harjoitukset menivät ihan hyvin, matkakin tosin oli lyhyt.

Asta täytti tänään jo 9kk. Sen kunniaksi punnitus ja mittaus sekä kasvukuvia. Korkeutta on ainakin 49,5cm, ehkä jopa 50cm. Tämä pitäisi taas varmistaa. Painoa on 13,5kg.

Loma meni ja pahemmin ei kyllä tullut levättyä. No, selvisin flunssasta, asunto tuli tyhjennettyä ja avaimet vaihtoivat omistajaa, salaojankin kimpussa tuli vähän aherrettua ja tavaroita yritin järjestellä edes jotenkin loogisiin paikkoihin. Muuttaminen on kyllä aika ärsyttävää, kun ei yhtään tiedä missä mikäkin tavara on silloin, kun sitä kaipaisi.

Astan kanssa aloitettiin jälkikausi viereisellä pellolla. Tein makkararuutua, muuteltua ruutua ja ihan jo oikeaa jälkeä. Täytyy vähän miettiä tekniikkaa, millä saisin vauhdin pysymään aisoissa.

Perjantaina käytiin Julian kanssa treenaamassa tokoa. Astan kanssa perusjuttuja. Tokoasennetta olen pohtinut nyt tosi paljon. Julialta tuli taas hyviä ajatuksia, kiitos niistä. Hopin kanssa tein seuraamista, ruutua ja luoksetuloa. Pikkuvirheitä, kun ei meinannut oikein malttaa. Jos tilanne nyt vähän rauhoittuisi muuton myötä, niin pääsisi treenaamaan täysipainoisemmin ja suunnitelmallisemmin.

Viikonloppu oli kokonaisuudessaan kivaa vaihtelua remonttipuuhiin. Oltiin Somerolla paimennuskurssilla. Tai Sami ja Asta olivat varsinaisia kurssilaisia, me nautittiin Hopin ja Ninnin kanssa ihanasta ilmasta ja kivoista koirista Mukana oli Astan Freya sisko ja pari kolme muuta bordercollieta. Annika Paarvio koulutti lauantaina ja sunnuntaina harjoiteltiin lauantain oppeja Elisan ja Karin avustuksella. Samilla ja Astalla alkoi yhteistyö sujumaan ihan kivasti, kun Astalle sai kerrottua, että on mukavampi paimentaa ihmisen kanssa eikä apukoiran tai aidan. Sunnuntaina väläyttelivät jo pikkupätkiä nättiä kuljetusta. Sami varmaan kirjoittaa omaan blogiinsa tarkemman selostuksen, kunhan ehtii. Kiitos taas Elisalle ja Karille järjestelyistä ja muille kurssilaisille mukavasta seurasta! Kuvia lisäilen jossain vaiheessa.

Työkaveri mittasi Astan oikealla säkämitalla ja sai korkeudeksi 48,5cm. Viime viikolla oli punnitus ja painoa oli 13,3kg.

Koska Freya-siskoa oli blogin mukaan punnittu ja mitattu, niin pitihän se tehdä Astankin kohdalla. Lisäksi viime lauantaina tuli täyteen 5 kk, joten mielenkiinnosta lisäilin taas lukuja Astan kasvulistaan. Vaaka näytti vaivaiset 10,7kg, että kevyt on edelleen. Korkeus mitattiin kolme kertaa ja eri puolilta vielä, koska en uskonut sitä. Senttejä saatiin 46,5! Ei se siis olekaan mikään kääpiö Mittasin Ninnin vielä vertailuksi ja se on edelleen 48 cm (selvennykseksi, että en kyllä odottanutkaan, että se olisi kasvanut...). Kokoero Astan kanssa näyttää silti huimasti suuremmalta kuin 1,5 cm. No, toinen on ihan silakka ja toisella turkki näyttää siltä, kuin olisi permanentti päässyt kärähtämään.

Korvat Astalla on pudonneet sivuille. Jenni, sellaiset kivat räystäskorvat Välillä ne sojottivat eteenpäin, välillä toinen oli pystyssä ja nyt ne ovat suht samanlaisina sivuilla.

Treeneissä Asta osasi käyttäytyä jo huomattavasti paremmin kuin pari viikkoa sitten. Ts. se oli rauhassa ja aika hiljaa häkissä. Vain muutaman kerran jodlasi, kun muut tekivät vauhtijuttuja. Ensimmäisellä kierroksella otin seuraamista imuttamalla monen ruutumerkin välistä. Tarkoituksena on totuttaa Asta siihen, että merkkejä on kehässä eikä niihin tarvitse kiinnittää aina huomiota. Elina naksautteli hyvissä kohdissa. Meni mielestäni ihan kivasti. Seuraavaksi luoksetuloa eteen. Elina piti kiinni ja menin lyhyen matkan päähän. Asta tuli liian lujaa ja meni vinoon. Lisäksi sain palautetta, että kumarrun liikaa eteen. Kolmannella toistolla läpijuoksuna ja se meni ihan ok. Eli vauhtia hitaammaksi eteentullessa, ei kumarruksia ja kiinnipidettäessä suoraan läpi, jolloin vauhtiakin saa olla. Nämä pitää muistaa.

Muiden treenatessa otin itsenäisesti toisen kierroksen sivummalla. Siellä sivulletuloa sekä kaukokäskyjä. Kaukot toimivat edelleen tosi kivasti ja nyt maasta seisomiseen ei tarvitse oikeastaan ollenkaan käsiapua. Lisäksi leikittiin ja Asta keskittyi hienosti eikä välittänyt muiden treenailuista.

Kolmannella kierroksella tai periaatteessa toisella otettiin ruutua. Tuire vei lelun ja pidin Astasta kiinni. Hyvin juoksi suoraan lelulle. Tehtiin vielä toinen toisto ja sekin meni hyvin. Sen jälkeen kokeiltiin ensimmäistä kertaa hyppyä. Jätettiin vain ensimmäinen lauta eli korkeutta oli huimat 10 cm. Vein namin ensin itse toiselle puolelle kuppiin ja tämän jälkeen pyysin Astaa hyppäämään vielä käsiavun kanssa tehostettuna. Meni hyvin. Seuraavilla toistoilla Elina tuli laittamaan namin kuppiin ja me olimme Astan kanssa esteen toisella puolella. Jostain syystä se ei tajunnut ideaa ollenkaan vaan etsi namia maasta, vaikka vieressä oli iso, vaaleanpunainen kuppi. Hassu otus. Täytyy jatkossa tehdä varmaan niin, että vien namin itse.

Mulla oli mukana videokamera. Tarkoitus on laittaa treenimateriaalia nettiin näkyville, kunhan sen ehtii kamerasta purkamaan.

Tosi kivat treenit ja tuli taas ajatuksia ja vinkkejä. Kiitos kaikille ja kiva että jatketaan vielä maaliskuussakin!

Lopuksi taas kasvukuvia.

Astan patterit kuluivat eilen hetkiseksi loppuun, kiitos Surkun ;) Käytiin siis Marian luona leikittämässä pentuja ja Surku olikin Astalle oikein sopiva leikkikaveri. Juoksivat pitkin pihaa ihan innoissaan ja koko loppupäivä saatiin kotona olla aika rauhassa. Ninni ja Hopi kiittävät Surkua :))

Samalla Asta näki Mörri-collien, jota sitten vähän ujosteli. Niin isoa koiraa ei Asta ole ilman välissä olevaa aitaa nähnytkään, joten ihan hyvä, että tuli sekin koettua.

Kotona edelleen harjoiteltu pieniä perusjuttuja ja tänään joutui lenkin jälkeen ensimmäistä kertaa suihkuun. Välillä on ollut Ninnin ja Hopin kanssa kunnon lenkeillä mukana, jotta maisemat vähän vaihtuisivat ja tulisi nähtyä uusia asioita. Pääasiassa kulkee silloin sylissä.

Huomenna Rymättylään, koirille tulee vähän erilainen viikko...

Lopuksi vielä Astasta kasvukuva maanantailta. Ikää päivän yli 9 viikkoa.


 

Ensimmäinen yö meni hyvin. Saatiin nukkua peräti kuusi tuntia ennen herätystä. Toivottavasti tämä on jatkuvaa eikä ensimmäisen päivän jännityksestä johtuvaa väsymystä. Ulkona ollaan juostu vähän väliä, mutta hienosti tekeekin kaikki asiat pihalle. Ärsyttävää vain tuo keli, kun tuntuu, että tuuli vie pennun mennessään.

Ninni ja Hopi ovat lievästi sanottuna kauhuissaan. Yrittävät olla niin kuin koko pentua ei olisi olemassakaan ja kun se tulee liian lähelle, varsinkin Hopi näyttää ihan kunnolla hammaskalustoaan. Eilen pentu perääntyi vielä irvistyksestä ja murinasta, mutta koska Hopin hampaat olivat niin mielenkiintoisen näköiset ja niitä piti ehdottomasti tutkia vielä lähempää, tunki aamulla murinoista huolimatta katsomaan niitä. Tiesihän sen mitä siinä käy, mutta Hopi onneksi ärähti tosi nätisti.

Rohkealta vaikuttaa eikä oikein hätkähdä mistään äänistä tai korkeintaan hetkeksi pysähtyy ja jatkaa puuhastelujaan. Eilen tuli myös punnittua ja painoa on kertynyt noin 4,2 kiloa, jos kotivaakaan on luottamista. Yritän laittaa näitä painoja tietyin väliajoin ylös.

Muutama Samin illalla ottama kuva