Viimeaikaisten hienosti menneiden paimentelujen jälkeen rämähdettiin Hopin kanssa alas jostain todella korkealta. Eilisissä treeneissä ei paljon ollut kehumista. Yritin harjoitella ensin hakukaarta ja sitä tasapainoa. Ensimmäisellä kierroksella Hopi oli ihan omituinen ja jos sai mennä ilman käskyä vapaasti lauman ympärillä niin vaan juoksi ja juoksi. Kokeilin lähettää molempiin suuntiin ja sinne sinkosi. Pysähtyi tasapainossa vain kun sanoin kunnolla ja muutamalla toistolla. Oma olemukseni sai myös kommenttia eli pitäisi olla rauhallisempi ja antaa Hopille enemmän tilaa. Kieltämättä omat kierrokset kasvaa samalla, kun Hopi jo on kierroksilla ja mun kierroksista sen kierrokset tuplaantuu ja sitten onkin jo kaaos....

Lopetettiin hakukaarien harjoittelu ja yritin tehdä muutaman rauhallisen kuljetuspätkän. Nekään ei ensimmäisellä kerralla onnistuneet niin kuin olisin halunnut. Ongelmana voi kuulemma olla myös se, että Hopi on tässä välissä saanut tehdä "oikeita töitä", jossa sitä on kehuttu siitä, kun se on saanut lampaat tuotua vaikeistakin paikoista. Tyylillä eikä vauhdilla ole ollut merkitystä. Nyt harjoituksissa pyydän sitä kävelemään eikä se saa käyttää niin paljon omaa päätään. Eli aika ristiriitaista ja toisaalta kun perusasiat ei ole meillä hanskassa (=lähinnä vauhdin sääteleminen tilanteessa kuin tilanteessa) niin loppujen lopuksi ne oikeat työt vievät meitä koulutuksellisesti ehkä taaksepäin, vaikkakin mun mielestä ne ovat kehittäneet Hopin eläintenlukutaitoa hirmuisesti.

Toisella kierroksella aloitettiin rauhallisilla kuljetuksilla, jolloin sain maahanmenot onnistumaan ja vauhti oli melko hidas koko ajan. Lisäksi tehtiin muutama lyhyt hakukaari, jotka menivät jo paremmin kuin  ensimmäisellä kerralla. Miksi sen pitää olla niin vaikeeta....