Mentiin lauantaina Rymättylään ja sunnuntaina autettiin lammashommissa, kun Sannan molemmat koirat olivat puolikuntoisia. Ajatuksena oli, että Hopi saa hoitaa juoksuhommat, jotta Tinka tai Miina saisivat levätä.

Tarkoituksena oli siirtää uuhilauma vanhalta laitumelta uudelle. Tai oikeastaan uusi ei ollut varsinainen laidun, vaan iso pelto, jota ei oltu edes aidattu. Kierrettiin Sannan kanssa laidunta, jotta saatiin kaikki 60 lammasta kasaan. Joukossa oli myös shetlanninponi Kassu, jonka yritin kiertää mahdollisimman kaukaa. Hopi ei onneksi hämääntynyt siitä yhtään, vaan keräsi lampaita sen ympäriltä.

Kun kaikki oli saatu kasaan, lähdettiin viemään niitä. Tuollainen määrä lampaita ei sopinut kerralla portista ulos ja ulosmenneet tietysti menivät menojaan toiselle pellolle. Yritin Hopin kanssa hetken aikaa saada jäljelle jääneitä portista, mutta todettiin, että Tinka toimii siinä paremmin. Me lähdettiin Hopin kanssa pysäyttämään ja keräilemään muuta porukkaa. Lähetin Hopin vasemmalta. Lampaat olivat hajaantuneet ympäriinsä, mutta tosi hienosti Hopi meni viimeisen taakse ja keräili niitä kasaan. Ainut miinus tuli siitä, että se ei mennyt _taaskaan_ maahan. Voi olla ihan kurittomuutta, mutta hyvin mahdollista on sekin, ettei se kuullut. Mun ääni kun tunnetusti on täysin olematon. Mietinkin, että pitäisikö talven aikana opetella puhaltamaan pilliin...


K. Sami Virtanen

Loputkin lampaat saatiin portista ulos, lauma kasaan ja kuljetettiin ne Hopin kanssa sille tietylle pellolle. Meni niin hienosti, että olin tosi tosi ylpeä :) Oltiin jo lähdetty pois ja kävelty kauas, kun huomattiin, että lampaat tulivat pois pellolta. Tarkoituksena oli siis aidata kyseinen kohta, mutta oltiin vasta menossa hakemaan aitaa. Vaihtoehtona oli lähettää koira tai juosta itse parin kolmensadan metrin matka. Kokeilin lähettää Hopin. Ensimmäisellä kerralla juoksi ehkä sata metriä, mutta kääntyi takaisin. Lähetin uudestaan samalla, kun itse kävelin lampaita kohti. Ja vitsi, sinne se lähti. Hopi juoksi koko sen pitkän matkan, keräsi lampaat ja sattumalta kyllä, sai ne itse sinne oikealle puolelle takaisin. Niinpä mun ei tarvinnut mennä sinne asti, vaan jäin ojan toiselle puolelle. Kävelin ojan reunaa kauemmas samalla kun Hopi kuljetti lampaita mua kohti toisella puolella. Saatiin vietyä ne ihan toiseen reunaan odottamaan, että saadaan aita toiseen reunaan. Lopussa ohjailin vielä poispäinkuljetusta, kun en ojan toiselta puolelta käsin pystynyt olemaan lauman edessä. Oli ihan mielettömän hienoa! Hopi oikeasti selviytyi 60 lampaan tuomisesta niinkin kaukaa. Iloinen olen myös siitä, että se ihan yksin toi niitä, eikä tullut esim. pyytämään multa apua. Koska en päässyt nopeasti itse lauman luokse, yritin vain huudella kehuja kaukaa :)

Näiden jälkeen siirrettiin 10 pässiä vielä toiseen aitaukseen. Tinka oli takakoirana ja me ohjattiin edessä niitä kääntymään portin kohdalta. Hyvin meni sekin.

Myöhemmin tein Hopille peltojäljen. Mitään järkevää suunnitelmaa ei ollut. Laitoin nakinpalasia osasta matkaa ja 7 keppiä. Hopi jäljesti kuin juna. Nakkien kohdalla pystyin hyvin näkemään, että on ihan jäljellä. Kepit nousivat kaikki tosi hyvin. Oikein hakemalla haki niitä, jollei heti paikallistanut. Positiivista, koska keppien nouseminen ei ole ollut mitenkään varmaa. Yhden kulman jälkeen pyöri hetken aikaa, muuten meni loistavasti. Tai loistavasti ainakin Hopiksi, kun ongelmia on ollut paljonkin.

Koko kirjoitus oli yhtä hehkutusta, mutta kun Hopi on vaan niin hieno koira :)