...mutta tällä kertaa hyvinkäyttäytyviä ja hienosti tottista tekeviä.

Suunnattiin Haunisiin treenaamaan Jaanan kanssa. Paikalla oli yleistreenit ja vielä erikseen pyydettynä Jaanan tuttu Mira, jolla oli dobermanneja. Kentälle tuli myös saksanpaimenkoiria, muita dobermanneja, Jaanan Cola-tervu (Cindiä ei lasketa, kun se on bc )  ja rotikka. Hyvää häiriötreeniä Astalle. Alussa Astan pää hieman pyöri, sillä oli häntä oikein kunnolla pystyssä ja vähän sen näköinen, että valmiina ollaan, jos joku jostain sinkaisee. Kukaan ei sinkaissut ja Astakin pystyi keskittymään ja tekemään oikein hyviä kontaktitoistoja.

Tehtiin muutama pätkä seuraamista, pelkkää kontaktikävelyä ja samalla ohitusharjoituksia Jaanan ja Colan kanssa, luoksetulo, paikallaoloja sekä sivullaoloja kontaktissa, kun Jaana ja Mira kulkivat läheltä ohi. Colan tullessa oikealta edestä ohi, Asta peruutti aavistuksen. Miran tullessa seuraavaksi dobermanninsa kanssa, Asta oli ok. Viereisellä kentällä ammuttiin, joten tuli sekin taas siinä sivussa harjoiteltua. Paljon myös vaan leikittiin.

Hopikin pääsi mukaan. Jos Astan kanssa leikittiin ja leikittiin, niin Hopin kanssa piti olla mahdollisimman puuduttava. Vaihtelua ainakin itselle Teemana siis tylsä seuraaminen. Oli aika hermostuneen oloinen ja liikkeellelähtiessä alkoi heti ääntelemään. Lisäksi vilkuili myös pari kertaa sivuille. Kävelin ensimmäisen pätkän, varmaan noin 40 askelta, muistaakseni neljä kertaa edestakaisin, kunnes hiljeni hetkeksi. Pysähdyttiin ja syötiin muutama nami niin rauhallisesti kuin mahdollista. Sen jälkeen Hopi huilaamaan ja seurailin Jaanan harjoituksia. Sitten toinen toisto. Aika lailla samanlainen kuin ensimmäinen, mutta kontakti pysyi koko ajan. Sen jälkeen autoon.

Asta tuli välissä ja Hopi uudelleen. Sama harjoitus taas. Ei vinkunut enää niin paljon ja päästiin lyhyempi pätkä, kunnes oli hiljaa. Muutamia toistoja taas ja autoon. Kolmannella kerralla oli hyvin keskittynyt ja vinkuminen enää sellaista hengityksen mukana kuuluvaa vaimeaa ääntä. Hiljeni nopeammin kuin aikaisemmilla kerroilla, mutta päätin kävellä hetken aikaa ennen kuin pysähdyin. Viimeinen toisto oli kaikkein paras. Ääntely tosi vaimeaa ja kävelin varmaan noin 10 askelta, jonka jälkeen Hopi hiljeni. Jatkettiin hetken aikaa, pysähdys, palkkaus ja Hopi maahan huilimaan. Paikka oli koko ajan hyvä, ei puskenut tai edistänyt. Hitsi, tää taitaa toimia

Oikein hyvät treenit. Näitä lisää

Eilisestä sen verran, että tehtiin kotipihatokoilua ja esinetreenit lenkin varrella. Hopin kanssa kolme esinettä ja kaikki löytyivät hienosti ja nopeasti. Jopa pistot olivat kohtuu suoria. Astalle vein kolme kertaa sen nähden esineet. Toisen esineen kohdalla joutui tekemään enemmän töitä, mutta hyvin sekin löytyi.