Meillä mörköillään. Asta on tämän viikon nähnyt mörköjä pimeässä ja oli yksi ilta sitä mieltä, että koko talven paikallaan seissyt peräkärry hyökkää varmasti päälle. Ei pelkää vaan päinvastoin syöksyy haukkuen näitä mörköjä päin. Lisäksi on nyt haukkunut vastaantuleville koirille mikä on ärsyttävää.

Keskiviikkona olin Kupittaalla harjoittelemassa tokoa. Astan kanssa pääasiassa leikittiin ja tehtiin jotain pieniä harjoituksia lelulla palkaten. Kun se kerran nyt on mörköilyiässä, niin en ainakaan vaikeuta harjoituksia. Hopin kanssa tein pitkästä aikaa ruutua, jossa keskikohta ei meinannut löytyä ollenkaan. Tarjosi koko ajan vasemman puolen merkkejä. Seuraamisessa äänteli ja luoksetulossa jäi perusasennossa koko ajan vinoon. Liikkeiden kannalta ei siis mitenkään hyvä treeni, mutta ei haittaa, kun olen vaan niin iloinen, että sen kanssa voi tehdä.

Kupittaalla oli samaan aikaan match show, joten päätin harjoitella Astan kanssa ohituksia ym. Hopin ja Ninnin vein autoon. Kauhean hyvin ei keskittynyt, kun piti vilkuilla muita koiria. Uskon, että on jokin ohimenevä juttu, koska tähän mennessä ei ole välittänyt muista. Jos jostain kuului haukkumista, niin siihen piti vastata.

Tänään olin taas kentällä harjoittelemassa. Astan kanssa meni hetken tosi hienosti ja se tarjosi sivulletuloa koko ajan. Pari kertaa ohi käveli koira ja taas oli pakko haukkua. Argh! Vein sen sitten autoon ja vaihdoin Hopiin. Seuraaminen oli hienoa! Hopi oli hiljaa ja se kulki juuri sopivassa kohdassa niin, että ei puskenut ja käännöksissä ei törmätty toisiimme. Luoksetulossa harjoiteltiin vain sivulletuloja, jotka autoin ihan kunnolla. Kaukokäskyjä otettiin kisamatkalta ja ne olivat vähän tahmeat. Lähempää meni paremmin. Hehkutan nyt koko ajan, mutta on vaan niin ihanaa, kun Hopin kanssa voi taas tehdä ihan kunnolla. Astan kanssa lopuksi vielä pieni leikkimishetki.