Eilen käytiin Helsingissä Timo Talviolla ja eihän sieltä tarvinnut tyhjin käsin lähteä pois. Syy tosin oli jotain ihan muuta mitä olin ajatellut ja toivottavasti ontuminen nyt johtuisi siitä.

Ensin käytiin ulkona ravaamassa ja katsomassa liikkeet, mutta ei niissä näkynyt mitään. Sen jälkeen Talvio väänteli Hopin läpikotaisin läpi eikä löytänyt mistään kipukohtia. Lantion päällä olevat lihakset olivat kireät, taas, muuten ei mitään, eikä Hopikaan mihinkään reagoinut.

Seuraavaksi katsottiin tammikuussa otetut röntgenkuvat ja Talvionkin mukaan luusto oli todella siisti, lukuunottamatta niitä olkapäitä. Totesi, että turha ottaa uusia kuvia, koska kuukaudessa luustossa tuskin mitään erityisiä muutoksia olisi tapahtunut. Kyseli punkkien puremista, mahdollisista niskavaivoista, jne. Piti myös erikoisena sitä, että jalka kuitenkin vertyy nopeasti eikä onnu muulloin.

Hopi rauhoitettiin ja sille tehtiin EMG-tutkimus eli tarkastettiin hermoratojen toimivuus (jos oikein ymmärsin). Tässäkään ei mitään ihmeellistä. Seuraavaksi mitattiin kuume, jota oli 39,3. Eipä ollut tullut itselle mieleenkään mitata sitä.

Tämän jälkeen siirryttiin tutkimaan nielua, josta ensimmäisenä löytyi vielä puolentoista vuoden takainen kepin jättämä reikä. Aikanaan päivystyksessä sanottiin, että se menee nopeasti umpeen, mutta ei ollut mennyt. Siellä se oli, oikein kunnon kuoppa tai oikeastaan pussi, joka oli umpinainen. Puhuttiin, että jossain yhteydessä sen voisi sulkea, on kuulemma ihan helppo leikkaus.

Lisäksi Hopilta löytyi verinen, raju nielurisatulehdus, jonka vuoksi sillä on kuumettakin. Talvio totesi, että tulehdusreaktio on todennäköinen syy lihaskipuihin. Antibioottikuurin lisäksi saatiin kuukauden ajaksi Cartrophen-pistokset. Parin viikon päästä mennään kontrollikäynnille ja katsotaan onko nielurisat parantuneet. Mikäli ne ovat yhtä pahat mitä tällä hetkellä, voi edessä olla leikkaus.

Poislähtiessä oma olo aika epätodellinen. Mikäli ontuminen oikeasti poistuu ja syy on tämä, niin ei voi kuin olla tosi tyytyväinen. Pari kuukautta olen varonut liikuttamasta ja rasittamasta Hopia vain sen takia, että nielurisoissa on tulehdus, joka poistuu, toivottavasti, antibiooteilla?! Odotin jotain ihan muuta. Joka tapauksessa oli hyvä, että tulehdus löydettiin, sillä sekin olisi koko ajan pahentunut. Hopi ei ole millään tavalla varsinaisesti oireillut. Silloin tällöin syönyt ruohoa ja ehkä vähän nieleskellyt, mutta ei mitään muuta. Ei ole tullut mieleenkään ajatella miten kipeä kurkku on varmaan ollut.

Talvio on kyllä niin paras! Käyttää aikaa ja miettii eri vaihtoehtoja. Aikoinaan juuri hän löysi lopulta Hopin olkanivelistä muutoksia ja leikkasi ne, kun niitä oli Turussa useamman kerran käyty näyttämässä ja kuvaamassa. Nyt pitää ihan oikeasti muistaa, että jos joskus tulee vielä jotain mystisempää, niin ajan suoraan Helsinkiin.

Viikko otetaan tulehduksen takia rauhallisemmin, mutta ontumisen pitäisi poistua parissa päivässä ja sen jälkeen voi remmissä kävellä ihan normaaleita lenkkejä. Suurimpia riehumisia vältetään. Kyllä nyt on niin hyvä olo!